Kun kuntalaisilta kysytään, ketkä kunnassanne luovat mahdollisuuksia harrastaa liikunta ja liikkua, useat vastaavat luonnollisesti liikuntatoimen. Näin minäkin ajattelin ennen YLLI-tutkimushankettamme*. Liikuntatoimi ja kunnan liikuntapalvelut ovat toki keskeisessä roolissa puhuttaessa liikuntapaikoista ja niiden kunnosta – tätä ei ole kiistäminen.

Selvitimme, mitä vähän liikkuvat tai fyysisesti passiiviset asukkaat kokevat esteiksi liikkua tai elää fyysisesti aktiivisempaa arkea. Havaitsimme, että esteet olivat usein jotain aivan muuta kuin liikuntapaikkojen määrään, sijaintiin tai kuntoon liittyviä. Myöskään ohjatun liikunnan tarjonnan puute tai heikko saatavuus ei ollut merkittäväksi koettu este. Nämä ovat liikuntatoimien ja -palveluiden perinteistä työkenttää. Sen sijaan asukkaat kokevat, että heidän liikkumistaan estävät muun muassa kiireinen arki, yksinäisyys, masentuneisuus ja omat terveyshaasteet.

Liikkumisen esteitä on monia

Monilla, esimerkiksi nuorilla aikuisilla lapsiperheissä, juuri arjen kiire ja rahahuolet nousivat yhdessä esille merkitseviksi liikkumisen esteiksi. Joillakin taas omat terveyshaasteet, masentuneisuus ja yksinäisyys esiintyivät yhdessä luoden esteen liikunnalliselle elämäntavalle. Liikunnan harrastamisen esteitä on siis erityyppisiä, ja ne esiintyvät usein yhdessä eri yksilöillä tai perheillä. Esteet liittyvät joko yksilöön tai yhteisöön ja ympäristöön, kuten vaikkapa sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet. Esimerkiksi asukas voi kokea, että tämä liikuntapaikka ei ole ”meitä” varten, koska täällä harrastaa liikunta ”nuo toiset”.

Liikkumisen esteinä asukkaat kokevat myös aukioloaikoihin liittyvät esteet. Esimerkiksi hallien aukioloajat tai ulkoreittien valaistus eivät aina sovi yksiin vuorotyöläisen aikataulun kanssa. Lisäksi esteeksi saattaa muodostua lajitietämys, oikean suoritustekniikan tuntemuksen puute tai vaikkapa ulkokuntosalin ”käyttöohjeiden” kielellinen saavutettavuus. Tai esimerkiksi ikäväestö ei osaa etsiä tietoa hinnastoista ja aukioloajoista verkkosivuilta tai mobiilisovelluksista niin hyvin kuin nuoremmat.

Apuun tarvitaan eri alojen ammattilaisia

Koska asukkaiden liikkumisen esteet eivät aina ole vain liikuntapalveluiden vallassa, tarvitaan kunnissa monialaista yhteistyötä. Väestö ei liiku vähän sen takia, etteikö liikuntapaikkoja ja -reittejä olisi riittävästi tarjolla. Väestö liikkuu vähän sen takia, koska edellä mainitut muut esteet ovat yksilöiden arjessa niin suuria muureja, että he jäävät mieluummin paikalleen kotiin. Eri asiantuntijoiden ja alojen työsarkaa ovat esimerkiksi asukkaiden terveyshuolet, sosiaaliset ongelmat, rahahuolet, syrjäytyneisyys, kielellinen tai kulttuurinen eristäytyminen. Kunnissa tulisi rakentaa monialaisia yhteistyöverkostoja ja paikallisia toimintatapoja, joilla asukkaiden liikkumisen esteitä voidaan purkaa – tai edes madaltaa.

Petteri Muukkonen, vanhempi yliopistonlehtori, dosentti, YLLI- ja YLLI 2.0 -hankkeiden johtaja, Helsingin yliopisto

* YLLI-tutkimushanketta rahoitti Lähiöohjelma 2020–2022, ja hankkeessa tutkittiin asukkaiden liikunnan harrastamisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kolmivuotista YLLI 2.0 -kehittämishanketta, joka jalkauttaa ja vakiinnuttaa kuntiin ja alueille monialaisia liikunnan edistämisen keinoja sekä toteuttaa tiedolla ohjamaista.

Artikkelikuva: Virpi Juutinen

Katso lisää:

Yhdessä kohti kunnon aikoja! -teemakuukauden aikana www.toimintakykyinensuomi.fi -sivuilla julkaistaan erilaisia näkökulmia liikkumisen edistämisestä kunnissa. Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4. ”Kohti kunnon aikoja” on liikunta- ja urheiluyhteisön vaalikampanja, joka kannustaa päättäjiä vahvistamaan kuntia ja hyvinvointialueita lisäämällä liikettä. Osallistu keskusteluun ja jaa oma näkemyksesi käyttämällä yhteisiä some-tunnisteita #LupausSuomelle #LöftetillFinland #kohtikunnonaikoja #liikuntaehdokas.