Kunnilla on merkittävä rooli Suomessa paikallistason liikkumisen edistämistyössä. Kunnat tuottavat liikuntapalveluita ja olosuhteita liikunnan harrastamiselle, mutta viime vuosina tavoitteet ovat laajentuneet. Monessa kunnassa on viime vuosina laadittu poikkihallinnollisia liikkumisohjelmia, joilla pyritään myös arkiliikunnan lisäämiseen. 

Liikkumattomuuden paradoksi kuvaa tapahtunutta muutosta ihmisten liikkumisessa: vaikka liikunnan harrastaminen on yleistynyt, kokonaisaktiivisuus on vähentynyt arkiliikunnan merkittävän vähentymisen myötä. Arjen liikkumisen lisääminen edellyttää muutoksia arjen ympäristöissä ja toimintakulttuurissa, sekä uusia liikettä lisääviä ideoita. Kunnissa työhön tarvitaan mukaan toimijat eri hallinnonaloilta ja sektoreilta.  

Liikkumisohjelma ohjaa liikkeen lisäämistä kunnissa 

Liikkumisohjelma osallistaa arjen ympäristöjen ja toimintakulttuurin rakentajat liikkumattomuuden paradoksin ratkaisemiseen kunnassa. Esimerkiksi sivistystoimi voi vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumiseen kouluissa ja tekninen toimi voi vahvistaa kävelyä ja pyöräilyä tukevien yhdyskuntarakenteiden suunnittelua. Liikkumisohjelman poliittinen hyväksyntä on vahva osoitus kunnan tahdosta osallistua liikkeen lisäämiseen. 

Liikkumisohjelma voi olla oma asiakirjansa tai se voi sisältyä isompaan kokonaisuuteen kunnassa. Liikkumisohjelma voi olla esimerkiksi osa kunnallista hyvinvointisuunnitelmaa tai kuntastrategiaa. Liikkumisohjelman kautta voi löytyä myös yhdyspintoja kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle liikkumisen edistämistyössä. 

LIIKE-hankkeesta työkirja liikkumisohjelmien yhteiskehittämiseen 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa liikkumisohjelmia yhteiskehitettiin keskisuomalaisten kuntien kanssa. Kunnissa yhteiskehittäminen huomioi eri hallinnonalat, mutta myös kuntalaiset. Se sopii esimerkiksi liikkumisen esteiden ja innostajien tunnistamiseen sekä uusien toimintatapojen innovointiin liikkeen lisäämiseksi. Toimijoiden yhteen tuominen on hyödyllistä erityisesti pienissä kunnissa, joissa kehittämistyön resurssit ovat usein rajalliset. 

Jotta liikkumisohjelmat yleistyisivät kuntatasolla, hankkeessa tehtiin työkirja kunnan liikkumisohjelman yhteiskehittämiseen. Työkirja sisältää muun muassa liikkumisohjelman kehittämisen prosessikuvauksen sekä työkaluja yhteiskehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työkirja soveltuu erikokoisten kuntien käytettäväksi ja se on suunnattu erityisesti kuntien viranhaltijoille, työntekijöille ja luottamushenkilöille. 

Lassi-Pekka Salokangas 
Projektitutkija, Jyväskylän yliopisto 
#SuomiLiikkeelle #LisääVainLiike 

Tämä kirjoitus on osa blogi- ja juttusarjaa, jossa tuodaan esiin Suomi Liikkeelle -hankkeiden työtä, oivalluksia ja vaikutuksia eri puolilla Suomea. Sarja avaa hankkeiden arkea, onnistumisia ja käytännön ratkaisuja, joilla voi tukea ihmisten hyvinvointia sekä mahdollisuuksia liikkua.