Painimatto sohvan alla, renkaat keittiön katossa, leuanvetotanko ovenkarmeissa, palloja, jumppakuminauhoja ja hyppynaruja siellä täällä. Pihalla trampoliini ja hulahulavanteet, terassi pullollaan fillareita.  Parhaillaan käynnissä oleva valtakunnallinen perheliikuntaviikko sai minut miettimään lapsiperheajan kotiamme. Mitäpä sitä ei liikunnallisen elämäntavan hyväksi olisi tehnyt.

Perheliikunta on aktiivista yhdessäoloa, jossa eri ikäiset liikkuvat yhdessä. Perheliikunta voi siis olla hyvin moniulotteista ja muuttaa muotoaan elämänkulun varrella. Uintiretket teinien kanssa, matkojen kulkeminen lihasvoimin, marjastus isovanhempien kanssa, fyysisesti aktiiviset treffit ystävien seurassa. Omatoimisen liikkumisen lisäksi voi osallistua ohjattuun perheliikuntaan ja lapsen harrastuksen aikana vanhempi käydä itse liikkumassa.

Perheiden yhdessä liikkumisella ja vanhempien liikunnallisella tuella on merkittävä vaikutus lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymiseen. Yhteisen liikkumisen vaikutukset ulottuvat yksilön ja perheyhteisön lisäksi laajemminkin yhteiskuntaan. Yhdessä liikkuminen vahvistaa niin terveyttä, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, toimintakykyä kuin elämän tasapainoa. Nämä puolestaan hillitsevät liikkumattomuudesta ja mielenterveyden haasteista syntyviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Perheliikuntabarometrin (2025) mukaan liikkumisen haasteiden joukossa on kiire, ajanpuute, saamattomuus ja voimavarojen rajallisuus. Mahdollisuuksia on kuitenkin monia, kun asian oikein oivaltaa ja liikkumisen saa istutettua jouhevaksi osaksi arkipäivän rakenteita ja toimintoja. Perheet tarvitsevat kuitenkin tukea liikkumiselleen – tässä on tärkeä rooli niin kunnilla, varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla, työpaikoilla, sosiaali- ja terveydenhuollolla kuin muilla yhteisöillä, joissa ihmiset päivänsä viettävät ja joiden palveluita he käyttävät.

Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelma on valtioneuvoston yhteinen mittava panostus väestömme liikkumisen lisäämiseen. Suomi liikkeelle -toimenpiteenä on myös perheiden liikkumisen edistäminen. Tähän mennessä ohjelmasta on esimerkiksi rahoitettu lasten ja perheiden liikuntaneuvonnan kehittämistä, johon onkin jo tarttunut 30 prosenttia kunnista. Lisäksi äitiyspakkaukseen on tulossa pallo ja neuvoloihin on tuotettu perheiden liikkumiseen kannustava esite.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee myös osana perustyötään perheiden liikkumista. Ministeriö rahoittaa valtakunnallista koko väestön liikkumisen edistämisen Liikkuvat-kokonaisuutta, joka sisältää Liikkuva perhe -toiminnan. Liikkuva perhe tarjoaa toimijoille ja perheille tukea, tietoa ja materiaaleja perheiden liikkumiseen liittyen. Ministeriö on myös pitkään myöntänyt liikunnallisen elämäntavan avustuksia niin valtakunnalliseen kuin paikalliseen perheliikunnan kehittämiseen.

Perheliikuntabarometri (2025) kertoo meille ilahduttavaa viestiä siitä, että perheiden omatoimisen liikunnan määrä on lisääntynyt. Perheliikunta on kuitenkin edelleen alihyödynnetty potentiaali. Barometrin mukaan erityisen runsaasti tilaa olisi lisätä liikkumista perheissä, joissa lapset ovat yli 15-vuotiaita. Entäpä, jos perheliikuntaviikon kunniaksi houkuteltaisiin teinit kylpylään, pelaamaan fyysisesti aktiivisia lautapelejä tai ottamaan pingishaaste liikuntahallilla?

Päivi Aalto-Nevalainen
kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö/liikunnan vastuualue