Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa ja kunnat luovat monilta osin puitteet arkeemme. Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan kunnat ovat mukana kaikissa niissä asioissa, jotka liittyvät ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Jo tästä syystä Kuntaliiton osallistuminen Toimintakykyinen Suomi -kampanjaan on ollut organisaatiolle alusta asti itsestään selvää. 

– On selvää, ettei tällaista projektia voi tehdä ilman kuntia. Kunnissa luodaan edellytykset lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten toimintakyvylle. Kunnat vaikuttavat siihen, kuinka terve väestömme on, kuinka paljon pystymme liikkumaan ja miten pysymme kunnossa sekä henkisesti että fyysisesti, Karhunen summaa. 

Karhunen korostaa kunnilla olevan kokonaisvaltainen rooli väestön hyvinvoinnin edistämisessä. 

– Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen kuuluvat kuntien tehtäviin. Lähiliikuntapaikat ovat lähes poikkeuksetta kuntien omistamia, hoitamia ja ylläpitämiä. Samalla kunnat vaikuttavat vahvasti paikalliseen kulttuuritarjontaan ja toimivat aktiivisesti myös useilla muilla sektoreilla. Melkoinen paletti, eikö? 

– Kaikki eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, mitä kaikkea kunnat mahdollistavat. Jos emme olisi mukana edistämässä liikkumista, Suomessa olisi tähän huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia. Tämä heijastuisi suoraan väestömme hyvinvointiin, Karhunen lisää. 

Kunnissa loistavat puitteet liikkua 

Kuntaliitto on huolissaan liikkumattomuuden vaikutuksista niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin osalta. Karhunen peräänkuuluttaa liikkumisen riemun merkitystä. 

– Kaikki lähtee lapsista ja nuorista. Kilpailullisen toiminnan ohella meidän on panostettava entistä vahvemmin matalan kynnyksen harrastustoimintaan. Tällä tavoin saisimme madallettua kokeilemisen kynnystä ja edesauttaisimme liikunnan ilon löytymistä.

– Työikäisten osalta katse kohdistuu erityisesti työelämän vaatimuksiin. On nurinkurista, että työ vaatii meiltä yhä enemmän ja samalla kannamme suurta yhteiskunnallista huolta hyvinvoinnin heikkenemisestä. On tärkeää, että meille jää aikaa levätä, latautua ja harrastaa myös työpäivän päätteeksi. Mikäli työpäivämme venyvät jatkuvasti yli 10 tunnin ja energiamme riittää päivän päätteeksi vain sohvalla istumiseen ja Netflixin katseluun, emme ole kestävällä pohjalla, Karhunen jatkaa.   

Karhunen näkee tärkeänä, että ihmiset tunnistavat kuntien rakentamien liikuntapuitteiden mahdollisuudet. Jo pienet irtiotot arjen kiireestä ovat askel kohti parempaa. 

– Toivon, että ihmisillä, erityisesti perheillä, olisi enemmän aikaa hyödyntää lähiliikuntapaikkoja ja kuntien liikuntapalveluita. Meillä on Suomessa ensiluokkaiset puitteet mennä ja tehdä. Olisi hienoa, että mahdollisuuksien potentiaali tunnistettaisiin ja näitä myös hyödynnettäisiin. 

Yhdessä voimme saada aikaan suurempia tekoja

Karhunen uskoo, että yhteistyötä lisäämällä löydetään ratkaisuja myös yhteiskunnallisiin haasteisiin. 

– Kukaan ei onnistu yksin. Kunnilla ei ikinä olisi resursseja pyörittää tällaisia henkilötyövuosia kuin nyt yhdessä järjestöjen kanssa. Samalla tarvitsemme yrityksiä eri toimintojemme järjestämiseen. Tarvitsemme kaikkia toimijoita – jo niitä yksittäisiä tekoja ja tekijöitä. Yhteistyö tulisi nähdä lisäarvona, emmekä saa olla mustasukkaisia toisillemme. On ymmärrettävä, että jokainen liikkuja, on hyväksi. On oivallettava, että yhdessä voimme saada aikaan suurempia tekoja. Meillä on vain voitettavaa. 

Samalla Karhunen kuitenkin haluaa nostaa huolensa esiin valtion leikkauksista. Hän toivoo, että liikkumisen arvo tunnistetaan yhteiskunnan jokaisella sektorilla. 

– Kuntien valtionosuudet ovat tiukassa ja vallitseva tilanne heijastuu nyt kokonaisvaltaisesti kuntien rahoitukseen. Toivon, ettei leikkauksia tehtäisi toiminnoista, jotka edistävät matalan kynnyksen liikkumista. Tarvitsemme vapaamuotoisia ja helppoja tapoja liikkuja vallitsevassa ajassa enemmän kuin koskaan – ja tätä Kuntaliitto haluaa olla mukana edistämässä myös Toimintakykyinen Suomi -konseptin kautta, Karhunen summaa.